Vuonna 1870 Zacharias Topelius perusti Suomen ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen nimeltään Maj Föreningen eli Kevätyhdistys. Yhdistys keskittyi pikkulintujen suojelemiseen. Tarve laajentaa toimintaa kattamaan myös muita avun tarpeessa olevia eläimiä kävi kuitenkin pian ilmeiseksi. Niinpä vuonna 1874 Topelius yhdessä aikansa muiden merkkihenkilöiden kanssa perusti Djurskydds föreningen i Helsingfors — Eläin Suojelus yhdistys Helsingissä -nimisen yhdistyksen. Tänään, 150 vuotta myöhemmin, se tunnetaan nimellä Helsingin eläinsuojeluyhdistys – Helsingfors djurskyddsförening HESY ry.

1874—1914: hevosten ja lintujen suojelua

Yhdistyksen toiminta keskittyi sen alkuaikoina erityisesti hevosiin. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa oli yleisesti tapana ajaa hevoset loppuun saakka, eli kunnes ne käytännössä kuolivat työnsä ääreen. Yhdistys osti markkinoilta ja suoraan omistajiltaan vanhoja, heikkoja tai sairaita hevosia vuosittain kymmeniä ja lopetti ne kivuttomasti. Tuolta ajalta on perua myös yhdistyksen ansiomitali, joka lyötettiin ensimmäisen kerran vuonna 1893 ja johon on kuvattu hevosenpää.

Toinen aikakauden kiivaista eläinsuojelukysymyksistä liittyi muotiin. Lintuja tapettiin 1800-luvun loppupuolella hattujen ja pukujen koristeita varten niin paljon, että useita lajeja uhkasi kuolla sukupuuttoon. Eläinsuojelus-lehdessä ilmoitettiin vuonna 1904, että 25 vuoden aikana 2–3 miljardia pikkulintua oli hävitetty muodin vuoksi. Vuoden 1900 Pariisin eläinkongressissa hyväksyttiin HESYn voimanaisen Constance Ullnerin ehdotus suunnitelmaksi pikkulintujen suojelemisesta muuttomatkalla.

1900-luvun taitteessa HESYn toimintaan kuuluivat vahvasti myös kansalliset kokoukset. 25-vuotias HESY isännöi vuonna 1899 Helsingissä Suomen ensimmäistä yleistä eläinsuojeluskokousta. Kokouksessa pohdittiin muun muassa pikkulintujen suojelun edistämistä, ajokoulujen järjestämistä hevoskuskeille sekä talli- ja navettarakennuksien parantamista.

Suomen toinen yleinen eläinsuojeluskokous järjestettiin Turussa kesäkuussa 1906. Sen aiheet kuulostavat edelleen kovin tutuilta: Onko eläinsuojelulakimme tyydyttävä? Miten viranomaiset saataisiin mukaan eläinsuojeluasiaan? Voiko metsästäjä olla eläintensuojelija? Kuinka usein nautojen olisi päästävä ulkoilemaan? Olivatpa asialistalla sellaisetkin nykypäivän aiheet kuin elävien rapujen kuljetus ja eläinten kastrointi ilman kivunlievitystä.

Maailmansotien välinen aika: eläinten hautausmaa perustetaan

Ensimmäinen maailmansota lamaannutti yhdistyksen toimintaa huomattavasti, ja toiminta elpyi vasta 1918. Tammikuussa 1918 yhdistys oli mukana perustamassa Eläinsuojeluyhdistysten Keskusliittoa. Ensimmäinen eläinten hautausmaa perustettiin 1927 Ruskeasuolle, josta se siirtyi 40-luvulla nykyiselle paikalleen Keskuspuistoon Haagaan. HESY ylläpitää hautausmaata edelleen, ja alueelta löytyy noin 2000 pientä hautaa.

Toisen maailmansodan jälkeinen aika: kodittomien koirien auttaminen

Myös toinen maailmansota lamautti yhdistyksen toiminnan lähes kokonaan. 1950-luvulla Helsingin kasvaessa suurkaupungiksi hevoset väistyivät lemmikkieläinten tieltä. Voimakkaasti kasvavassa Helsingissä ongelmana olivat irrallaan kulkevat koirat. Ihmiset olivat sotien aikana muuttaneet pääkaupungista maaseudulle ja jättäneet koirat jälkeensä jolkottelemaan kaduilla, lisääntymään vapaasti ja selviytymään keskenään. Ongelmaa ratkaisemaan perustettiin erityinen koirakomitea, jossa Helsingin eläinsuojeluyhdistyksellä oli edustaja. Tiloja kodittomille koirille ei kuitenkaan ollut, joten pääasiassa koirat jouduttiin lopettamaan kivuttomasti.

1970-luvulta kohti nykypäivää: kissat toiminnan keskiössä

HESYn konkreettinen eläinsuojelutyö lähti vauhtiin 1970-luvulla. 1975 perustettiin yhdistyksen Kissajaosto, jonka vapaaehtoiset jäsenet alkoivat ottaa hylättyjä kissoja talteen ja hoitaa niitä omissa kodeissaan. Alusta alkaen kissat käytettiin eläinlääkärillä, madotettiin, rokotettiin ja tarvittaessa leikattiin ennen uuden kodin etsimistä. Kulut olivat korkeat, ja kissoja hoitavat vapaaehtoiset maksoivat ne itse. Uutteran varainhankinta- ja tiedotustoiminnan ansiosta yhdistys alkoi hiljalleen saada julkisuutta ja sen jäsenmäärä kasvoi.

Samanaikaisesti kasvoi autettujen kissojen määrä. Vuonna 1976 uuteen kotiin sijoitettiin 66 kissaa – vuonna 1986 jo 1000. Sinnikäs työ on kuitenkin alkanut kantaa pääkaupunkiseudulla hedelmää: hylättyjen kissojen määrät ovat vähentyneet tasaisesti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun löytöeläimiä vastaanottavaan Viikin löytöeläintaloon päätyneistä kissoista noudetaan kotiin lähes 70 % – keskimääräisen luvun ollessa koko maassa noin 20 %.

Vuosina 1975–2023 HESYllä on hoidettu noin 34 000 eläintä, joista 92 % kissoja. Vuonna 1975 aloitettiin yhdellä kissalla ja vuonna 2022 hoidettavia eläimiä oli 520. Huippuvuosi oli vuosi 2000, jolloin HESYllä hoidettiin 1730 eläintä – näistä 231 luonnonvaraista eläintä.

Nykytoiminta: HESY-keskus ja koulutetut työntekijät

HESY osti vuonna 1994 toimitilan Pakilasta, ja muutamia vuosia myöhemmin koirille hankittiin omat hoitotilat. Eläintilat alkoivat kuitenkin jo pian käydä ahtaaksi. 2000-luvun alussa yhdistys alkoi suunnitella uuden talon ostamista, jotta kaikki eläimet mahtuisivat saman katon alle. Unelma toteutui lopulta vuonna 2018, jolloin nykyinen kiinteistö löytyi. Yhdistys remontoi teollisuuskiinteistön eläinkäyttöön sopivaksi ja muutti uusiin tiloihin 2019. Kiinteistö sai nimen HESY-keskus, ja siellä sijaitsevat eläintilojen lisäksi muun muassa HESY-puoti ja HESY-areena.

Nykyään HESYllä eläimiä hoitavat koulutetut, tutkinnon suorittaneet työntekijät. Tämä on sangen poikkeuksellista, sillä useimmiten eläinsuojeluyhdistykset pyörittävät toimintaansa vapaaehtoisvoimin. Kuukausi- ja tuntipalkkaisten eläintenhoitajien lisäksi eläintenhoidon parissa työskentelee lukuisia työharjoittelijoita ja työkokeilijoita eripituisissa jaksoissa. Yhdistyksellä on myös muutamia toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä.

Vuodesta 2020 lähtien HESY on hoitanut myös Viikin löytöeläintalon toimintaa.

Kohti tulevaisuuden eläinsuojelutoimintaa

Viime vuosina heitteille jätettyjen lemmikkieläinten lajivalikoima on laajentunut valtavasti, mutta edelleen myös yhdistyksemme alkuaikoina keskiössä olleet eläimet – hevoset ja linnut – ovat meille tärkeitä. HESY ottaa aktiivisesti kantaa kaikkien muidenkin eläinten puolesta, ravuista turkiskettuihin.

Yhdistyksen 150-vuotisen taipaleen aikana moni asia yhteiskunnassa on muuttunut, mutta ihmisen turhamaisuus valitettavasti ei. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa muodin uhreiksi joutuivat pikkulinnut, nykyään turkistarhoilla kärsivät ketut.

HESY on viimeisten vuosikymmenten aikana ottanut huostaansa kymmeniätuhansia kodittomia lemmikkieläimiä ja etsinyt niille uudet, rakastavat kodit. Kissojen ja koirien lisäksi HESY on auttanut muun muassa kaneja, hiiriä, rottia, marsuja, hamstereita, lintuja ja kilpikonnia. HESYllä eläimiä hoitaa ammattitaitoinen henkilökunta. Kukin eläin saa loishäädön, rokotteet ja tunnistusmerkinnän. Lisäksi ne steriloidaan tai kastroidaan. Eläimet asuvat HESYn hoivissa siihen asti, että niille löytyy sopiva, rakastava loppuelämän koti.

Missio

Yhdistyksen tarkoituksena on ajaa eläinten oikeuksia ja vastustaa kaikenlaista eläinten väärinkäyttöä ja rääkkäystä. Yhdistys pyrkii auttamaan kaikkia avun tarpeessa olevia eläimiä mahdollisuuksiensa mukaan. Tähän pyritään käytännön eläinsuojelutyön sekä valistuksen ja tiedotuksen keinoin. Yhdistys tekee yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten yhteisöjen kanssa.

Visio

Jokainen eläin ansaitsee hyvän elämän.

Usein kysytyt kysymykset

Miten voin saada HESYltä lemmikin?

Ensin kannattaa perehtyä HESYn sopimusehtoihin, joissa määritellään eläimen ottajan vastuut ja velvoitteet. Sen jälkeen voit täyttää HESYn nettisivuilla olevan hakemuslomakkeen, jossa voi esittää myös eläimeen liittyviä toiveita. Voit esimerkiksi kertoa olevasi kiinnostunut jostain tietystä HESYn sivuilla esitellystä kissasta tai kissanpennusta. Seuraavaksi toivomme sinun malttavan jäädä odottamaan. Lomakkeiden käsittely kestää noin 4 viikkoa hakemusten suuren määrän takia ja käsittelyaika voi myös venyä. Emme toki myöskään voi luvata, että meillä on kotia etsimässä juuri sinulle sopiva eläin.

Lisätietoa hakemuksista ja kodittomista eläimistä löydät verkkosivuiltamme

Miten HESY valitsee eläimelle uuden kodin?

Kodin valinta on eläinkohtaista. Pyrimme etsimään eläimelle sellaisen kodin, joka vastaa parhaiten juuri sen yksilöllisiä tarpeita. Lähtökohtanamme eläinten sijoituksissa on siis se, että eläimen ottajan kodin pitää soveltua toiveissa olevalle eläimelle.

Mitä eläimille tehdään ennen kuin ne sijoitetaan uusiin koteihin?

Ennen uuteen kotiin luovuttamista eläimet käyvät eläinlääkärin tarkastuksessa. Kissat, koirat, kanit ja muut suuremmat eläimet tunnistusmerkitään mikrosirulla. Lisäksi ne rokotetaan ja loishäädetään. Kissat, koirat ja kanit leikataan. Kissan- tai koiranpennun hankkiva sitoutuu leikkauttamaan pennun HESYn ohjeiden mukaisesti.

Kuinka montaa eläintä HESY hoitaa vuodessa?

Hoidettavien eläinten määrä vaihtelee vuosittain. Viime vuosina käyrä on ollut nouseva: vuonna 2020 hoidettavana oli 340 eläintä, seuraavana vuonna 481 ja vuonna 2022 jo 520.

Mitä eläimiä HESYllä on eniten?

Eniten yhdistyksen hoidossa on kissoja (noin 49 % kaikista eläimistä). Eläinten lajijakauma on muuttunut sen jälkeen, kun yhdistys alkoi hoitaa Viikin löytöeläintalon toimintaa. Kissojen osuus oli aiemmin selvästi suurempi eli noin 75–85 %. Kissojen suhteellista määrää on vähentänyt muiden eläinlajien määrien nousu. Etenkin pienlemmikkien, kuten kanien ja lintujen, määrä on noussut huomattavasti viime vuosina.

Testamentti

Yleishyödyllisenä toimijana HESYn ei tarvitse maksaa lahjoituksista veroa, joten jokainen lahjoitus käytetään kokonaisuudessaan eläinten hyväksi. Kun yhdistyksemme on testamentissasi merkittävä edunsaaja, HESY kustantaa testamentin laatimisen yhdistyksemme asianajajan luona. Jos olet kiinnostunut tekemään testamentin eläinten hyväksi, ota yhteyttä 09 54 200 100 (ma—pe klo 9–16)
tai hesy@hesy.fi.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2020/755. Lupa on voimassa 01.01.2021 alkaen koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kerätyt varat käytetään löytöeläinten hoidosta koituviin kuluihin. Varoilla maksetaan eläinlääkärikuluja, lääke- ja laitekustannuksia, hiekka- ja ruokakuluja sekä henkilöstökuluja. Varoja käytetään myös valistus- ja kasvatustyöhön sekä tiedotusmateriaalien tuottamiseen.

Eläinrakkaus riittää — liity jäseneksi

Voit tukea Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa liittymällä jäseneksi. Jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa. Ainaisjäsenyyden hinta on 15-kertainen vuosijäsenmaksu eli 375 euroa. Täytä jäsenliittymislomake täällä:
hesy.fi/jasenhakemus

Jäsenet saavat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän HESY-lehden. Lisäksi jäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen vuosikokoukseen.

Adoptoi, älä osta

Anna kodittomalle eläimelle rakastava loppuelämän koti!

Tutustu kotia etsiviin eläimiin verkkosivuillamme

Tule vapaaehtoiseksi

Haluatko tehdä mielekästä vapaaehtoistyötä eläinten hyväksi? HESY ottaa mielellään apukäsiä vastaan! HESYn uudessa ajanvarauskalenterissa pääset katsomaan tarjolla olevia vapaaehtoistöitä ja varaamaan aikoja.

Kalenteriin pääset täältä

HESY-puoti — lemmikkitarvikkeet kiertoon

Aina ei tarvitse ostaa uutta! HESY-puoti on käytettyjen eläintarvikkeiden myymälä, josta löydät hyväkuntoisia tarvikkeita omalle lemmikkiystävällesi.

HESY-puoti sijaitsee HESY-keskuksessa osoitteessa
Muonamiehentie 7.

Kurkkaa myös HESY-puodin Facebook-sivu

Tavaralahjoitukset

Lahjoituksia voi tuoda HESY-puotiin Muonamiehentielle puodin aukioloina. Otamme vastaan esimerkiksi eläinten ruokaa, käyttökelpoisia eläintarvikkeita sekä tekstiilejä eläinten pehmikkeiksi.

Tarkempia tietoja tavaralahjoituksista löydät verkkosivuiltamme