Kirkasvetinen järvi, jossa syvyyttä vajaa 30 metriä. Näkyvyyttä vuodenajasta riippuen 4–8 metriä. Sopii myös snorklaamiseen ja vapaasukeltamiseen. Järvessä ahvenia, haukia, kiiskiä, mateita ja rapuja. Talvella ylläpidetään avantoa ja tie aurataan perille. Kohteella penkki varusteiden pukemista varten, portaat veteen, laavu, puucee ja nuotiopaikka. Suosittu sukelluskohde, jossa järjestetään myös koulutusta ja leirejä. Sopii aloittelijallekin.

Lue lisää https://www.sukeltaja.fi/content/fi/11501/123451/Iso-Melkutin.html

Kuva: Iso-Melkutin, Teemu Virtanen

Erittäin kirkasvetinen järvi. Näkyvyys hyvä tai erinomainen vuoden ympäri.  Maksimisyvyys noin 34 metriä, vaakanäkyvyys parhaimmillaan kymmeniä metrejä.  Haukia, ahvenparvia, rapuja ja mateita. Sopii myös snorklaukseen ja vapaasukellukseen. Rannassa laituri, penkit ja pöytä, nuotiopaikka, puucee ja pukeutumiskatos. Talvisin tie aurataan ja kohteella on usein avanto. Sopii aloittelijallekin.

Lue lisää https://www.sukeltaja.fi/content/fi/11501/123510/Valkiajrvi.html

Kuva: Valkiajärvi, Erno Olkkonen

Kirkasvetinen louhos, jossa maksimisyvyys noin 30 metriä. Näkyvyyttä voi olla jopa 20 metriä. Louhoksessa on tunneli, joka johtaa toiseen avolouhokseen 160 metrin päässä. Nähtävyyksinä mm. rautatievaunu, auto, moottoripyörä, joiden välille on vedetty ohjausnarut. Kohteella on penkki, laavu, tulipaikka ja puucee. Perille pääsee myös talvella, avanto pitää tehdä itse. Maanomistajalta tulee kysyä lupa sukeltamiseen tai ottaa yhteyttä paikallisiin sukellusseuroihin. Sopii myös vapaasukellukseen ja luolasukellukseen.

Lue lisää https://www.sukeltaja.fi/content/fi/11501/123526/Paakkilanavolouhos.html

Kuva: Paakkila, Pentti Jutila

Hylkypuisto sijaitsee Helsingin edustalla. Hylkyaluetta kiertää opasköysi, jonka varrella on tietoa aluksen historiasta ja laivan rakenteesta. Hylyn keulassa ja perässä on nousu- ja laskeutumisköydet sukeltajia varten. Syvyyttä on 19–21 metriä, ja näkyvyyttä yleensä 4–6 metriä. Tammisten rakenneosien, peräsimen ja rungon alaosan lisäksi hylystä löytyy yli 70 tykkiä, kaksi ankkuria ja pahoin tuhoutunutta esineistöä. Tutustu puiston järjestyssääntöihin ja sukeltajan karttaan. Puisto avataan kesäkuussa ja suljetaan ennen syysmyrskyjä. Sopii myös aloittelijalle. Paikalliset sukellusseurat tekevät retkiä kohteelle.

Lue lisää https://www.sukeltaja.fi/content/fi/11501/123563/GustavAdolfinhylkypuisto.html

Kuva: Gustav Adolf, Stig Gustavsson

Vanha veden alle jäänyt voimalaitos noin 50 metrin päässä rannasta. Rannassa on pieni laituri, kohde on merkattu poijulla. Kaksi opasnarua, joista toinen opastaa rapureitille ja toinen voimalaitokselle. Näkyvyys vaihtelee 2–8 metriin ja maksimisyvyys on 10 metriä. Rakenteista on nähtävissä osittain sortuneita seiniä, pohjalla makaavia parruja ja turbiiniaukkoja sekä niiden sulkuluukkuja. Voimalaitoksen kävelysilta on tunnistettavissa. Alueella on myös rapuja ja haukia. Kohteella on ajoittain kohtuu voimakas virtaus. Sopii virtasukellustaidot hallitsevalle sukeltajalle.

Lue lisää https://www.sukeltaja.fi/content/fi/11501/123878/Linnakoskenvoimalaitos.html

Kuva: Linnakoski, Mikko Saareila

Kirkasvetinen, noin 3 km pitkä järvi, jossa on syvyyttä 23 metriä. Useampia veteenmenopaikkoja. Keväisin huono näkyvyys, joka paranee kesän edetessä, ja loppukesästä näkyvyys saattaa olla 10 metrin luokkaa. Runsaasti isoja kalaparvia, ahvenia, haukia, mateita ja rapuja sekä muutamia uponneita soutuveneitä. Sopii hyvin snorklaamiseen ja jääsukeltamiseen. Kaukajärvi on suosittu sukellus- ja sukelluskuvauskohde. Sopii myös aloittelijoille.

Lue lisää https://www.sukeltaja.fi/content/fi/11501/125863/Kaukajrvi.html

Kuva: Kaukajärvi, Aino Oura

Kohde sijaitsee aallonmurtajan kyljessä hiekkarannalla. Rantaan pääsee autolla, ja veneen pystyy laskemaan myös vesille. Veteenmeno aallonmurtajan länsipuolelta. Maksimisyvyys rannan alueella noin 8 metriä, joten kohde on oivallinen rantasukellus- ja harjoittelupaikka. Aallonmurtajalla on runsaasti elämää, ja hiekalla voi nähdä simpukoita. Hangon ja viereisen leirintäalueen palvelut lähellä.

Vuonna 1968 toimintansa lopettanut maasälpälouhos, jossa syvyyttä enimmillään reilut 30 metriä. Näkyvyys parhaimmillaan talvella ja aikaisin keväällä, kesälläkin 5–15 metriä. Suosittu sukellus- ja koulutuskohde. Matalassa päässä veteen meno luiskaa pitkin, syvässä päässä portaat ja vedenalainen tasanne. Syvässä päässä köysi, joka vie sukelluskellolle. Luolastoon kolme sisäänkäyntiä syvässä päässä. Pohjassa lentokoneen pienoismalli ja kaivosromua. Matalassa päässä keittokatos ja puucee. Sopii kaiken tasoisille aloittelijoista luolasukeltajiin.

Kuva: Pekka Tuuri

Hyvä kohde talvella ja keväällä. Autolla pääsee viereen ja laituri veteen menoon. Avanto pidetään sulana läpi talven, sillä paikalla käyvät myös avantouimarit. Syvyyttä 8 metriä, näkyvyys talvella kohtuullinen. Kohteella kaloja ja rapuja. Pohjassa on monenlaista romua, johon kiinnijäämistä on syytä varoa.

Lue lisää https://www.vesimiehet.fi/toiminta/sukelluskohteet/ouluntullin-monttu

Kuva: Ouluntulli, Johan Löfberg

Raajärven rautakaivosalue muodostuu isosta ja pienestä louhoksesta. Isossa louhoksessa on syvyyttä 48 metriä, pienessä 18 metriä. Näkyvyyttä on 5–15 metriä, ja 25–30 metrissä liikkuu sakkakerros, jonka alapuolella jälleen kirkastuu. Nähtävillä kaivosromua, jyrkänteitä ja istutettua kalaa. Isolla kaivoksella on laituri ja portaat, penkki, tulipaikka ja mutterikota. Wc- ja ravintolapalvelut löytyvät Ravintola Mainarista, johon myös maksetaan viikonloppukohtainen maksu sukelluksista. Kaivoskylä on auki, kun siellä on jokin tapahtuma. Alueelle on portti, jonka avaimen saa kaivoskylästä muinakin aikoina.

Lisätietoja Rovaniemen Urheilusukeltajat ry https://rovaniemenurheilusukeltajat.fi/laitesukellus

Kuva: Raajärvi, Mikko Sandgren

Kiskon avolouhoksella on kokoa noin 30 x 70 metriä ja syvyyttä reilut 20 metriä. Kohteessa ei ole luolia. Näkyvyys on noin 5 metriä ja paranee huomattavasti talvella. Autolla pääsee rantaan. Parkkipaikan reunassa on vedessä jyrkkä, lähes pystysuora seinämä noin 20 metriin asti. Pinnan alla nähtävillä sukeltajien “taideteoksia” ja ahvenia.  Erinomainen kohde aloittelijalle ja perusharjoitteluun ja suosittu jääsukelluskohde.

Lue lisää Sukeltaja-lehti 1/2011, sivu 10 https://issuu.com/sukeltaja/docs/sukeltaja0111_dfee07efe4861e

Kuva: Kisko, Pasi Mannerkoski

Kirkasvetinen, maksimisyvyys 13 metriä, näkyvyyttä 5–7 metriä. Järven kiertää sukeltamalla noin tunnissa. Nähtävillä puunrunkoja, kivenlohkareita ja ahvenia. Järvessä myös vedenalaista taidetta, Heli Ryhäsen tekemiä kookkaita patsaita. Sopii hyvin aloittelijalle ja snorkkeli- ja vapaasukellukseen. Nuotiopaikka ja parkkitilaa.

Lue lisää https://www.riusuk.net/laitesukellus/sukelluskohteet/ruutanajarvi

Katso video: https://www.youtube.com/watch?v=zeRTj1Uz11I&t=21s

Hossassa on useita kirkkaita suppalampia, joista Öllörijärven sukeltajat tuntevat jokakesäisistä leireistä, joita siellä on järjestetty jo vuosia. Syvyyttä löytyy 40 metriä, ja ranta on helppoa hiekkarantaa. Laiturin päässä on sukellustikkaat. Veneenlasku onnistuu luiskaa myöten. Metsähallituksen ylläpitämässä huoltorakennuksessa on pistoke kompuralle, pullotelineet, pukuhuone, kuivatustilaa sekä puucee. Vedestä löytyy sukelluslavoja eri syvyyksillä sekä ohjausköydet. Sopii kaiken tasoisille sukeltajille sekä snorklaukseen ja vapaasukellukseen

Lue lisää http://hossa.fi/aktiviteetit/sukellus

Kuva: Hossa, Jouko Laitinen

Suomi on kansainvälisestikin ajateltuna hylkysukeltajan paratiisi. Vanhat puuhylyt ovat säilyneet Itämeressä poikkeuksellisen hyvin. Hylkyjä on kaikilla vesialueilla ja kaikissa sukellussyvyyksissä, joten sekä aloittelijalle että edistyneemmälle sukeltajalle löytyy sopivan tasoisia kohteita.

Kuva: Kalle Nordling

Sukeltajaliiton jäsenseurat järjestävät toimintaa koko perheelle alkaen vauva- ja taaperouinnista. 3–6-vuotiaat voivat osallistua kuuttitoimintaan, joka on seikkailua vedessä yhdessä aikuisen kanssa. Snorkkelisukellusta harjoitellaan 7–19-vuotiaiden norppa- ja hyljeryhmissä. Sukeltamisen lisäksi toimintaan voi kuulua uintia, vesipelastusharjoituksia, lajikokeiluja, leirejä ja tapahtumia. Nuoret voivat harrastaa myös räpyläuintia tai uppopalloa, ja 12-vuotiaana on mahdollisuus päästä laitesukelluskursseille. 15-vuotiaana nuori voi kouluttautua ohjaajaksi ja tutustua vapaasukellukseen tai vaikkapa sukelluskalastukseen.

Kuva: Suvi Ihamäki

Sukelluskalastuksessa yhdistyvät vapaasukellus, snorkkelisukellus ja kalastus. Sukelluskalastaja saattaa uida pitkiäkin matkoja, tehdä lukuisia sukelluksia eri syvyyksiin ja vaania saalista pohjan tuntumassa liikkumatta pitkään. Kalaonni kysyy taitoa lähestyä kaloja huomaamatta ja kalojen elintapojen tuntemusta. Lajissa kilpaillaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kuva: Pekka Tuuri

Uppopallo on taktinen ja nopeatempoinen kontaktilaji. Peli on fyysinen, sillä vartalotaklaus on sallittu oikein tehtynä. Kolmiulotteisuus lisää oman haasteensa, sillä syöttö tai vastustaja voi tulla miltä suunnalta tahansa, myös ylä- tai alapuolelta. Uppopallossa joukkue pyrkii tekemään maaleja koriin, joka on kiinnitetty altaan pohjaan. Pelivälineenä on suolavedellä täytetty uppoava pallo. Lajissa kilpaillaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Kuva: Pekka Tuuri

Vapaasukellus on sukellusta ilman hengityslaitetta. Kokenut vapaasukeltaja voi tehdä usean minuutin pituisia sukelluksia rentoutumalla ja liikkumalla veden alla kevyesti happea säästäen. Keskittyminen sukellukseen rentouttaa mieltä ja kehoa. Vapaasukeltaja pystyy liikkumaan vedenalaisessa maailmassa lähes tasa-arvoisena sen asukkaiden kanssa. Lajissa kilpaillaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kuva: Elina Manninen

Sukeltajia luoliin houkuttelevat yleensä hyvin kirkas vesi ja hienot näkymät. Luolasukellus vaatii asianmukaisen koulutuksen, ja myös varustus poikkeaa tavanomaisesta laitesukeltajan varustuksesta. Suomessa on useita sukellukseen sopivia luolia.

Kuva: Ari Linna

Räpyläuinnissa pääsee kokemaan vauhdin hurmaa. Tavallisillakin räpylöillä pääsee lujaa ja monoräpylällä vieläkin lujempaa. Räpyläuinti sopii erinomaisesti kenelle tahansa vesiliikunnasta pitävälle kuntoa kohottavaksi treeniksi. Lajissa kilpaillaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kuva: Jaakko Aumala

Sukeltajat tuovat vedenalaisia elämyksiä muiden nähtäville valo- tai videokuvaamalla. Kuvata voi laitesukeltamalla, vapaasukeltamalla tai snorklaamalla. Sukelluskuvaajan tulee hallita sukellustaidot hyvin, jotta pystyy keskittymään itse kuvaamiseen. Kameran käyttöä kannattaakin harjoitella ensin altaassa. Sukeltajat voivat lähettää sukelluskuviaan kansallisiin ja kansainvälisiin kuvakilpailuihin.

Kuva: Mikko Valtonen