TYÖTERVEYSHUOLTO
Työikäisten terveydenhuoltojärjestelmä, jonka tehtävänä on työkyvyn tukeminen
Työterveyshuolto on työikäisten terveydenhuollon palvelujärjestelmä, jonka tavoitteena on:
• työntekijöiden työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
• työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus
• työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen työuran eri vaiheissa
• työyhteisöjen toiminta
Työterveyshuollon järjestäminen
Työnantaja voi hankkia työterveyshuollon palvelut ulkopuoliselta palveluntuottajalta tai järjestää palvelunsa joko itse tai yhdessä toisen työnantajan kanssa. Työnantaja solmii palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen ja kuvaa siinä työterveyshuollon järjestämisen laajuuden.
Työnantajan vastuulla on työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen kaikille työntekijöille.
Työterveyshuoltoa säätelevät lait ja asetukset
Työterveyshuollosta säädetään mm. työterveyshuolto-, työturvallisuus-, kansanterveys-, terveydenhuolto- ja sairausvakuutuslaissa.
Työterveyshuolto tulee järjestää sekä toteuttaa siinä laajuudessa kuin työpaikan olosuhteet, työ sekä siihen liittyvät muutokset edellyttävät. Työterveyspalveluja järjestäessä työnantajan on toimittava yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, ja työntekijöillä on oikeus tehdä työterveyspalveluja koskevia ehdotuksia. Myös muutokset työterveyspalveluissa tulisi käsitellä vastaavalla tavalla työntekijöiden kanssa. Työterveyspalvelujen tulee olla järjestetty työntekijöille tasapuolisesti, asettamatta työntekijäryhmiä eri asemaan. Palvelujen tulee olla työntekijöille maksuttomia.
Työterveyshuollon rahoitus ja korvaukset
Työterveyshuolto rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamina: Kelan työterveyshuollon korvaukset rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien maksamilla sairausvakuutusmaksuilla. Sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta maksetaan työterveyshuollon korvaukset sekä sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat ja kuntoutusrahat.
Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan.
Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.
Korvausluokkaan II kuuluvat ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.
Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö ei vaikuta enää korvausprosenttiin.
Työterveyshuollon korvauksista löytyy tietoa:
www.kela.fi/tyonantajat-korvattava-tyoterveyshuolto
Mitä työterveyshuollon korvaaminen edellyttää?
www.kela.fi/tyonantajat-tyoterveyshuolto-korvauksen-
edellytykset
Mitä kustannuksia Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshuoltona?
www.kela.fi/tyonantajat-tyoterveyshuolto-korvattavat-kustannukset
Työterveysyhteistyö
Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoimintaa työterveyshuoltolain tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vastuullisesti toimiva työpaikka edistää oma-aloitteisesti työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Työnantajan ja työntekijän edellytetään toimivan yhteistoiminnassa työturvallisuuden edistämiseksi työpaikalla. Näihin lähtökohtiin pohjautuu toimiva työterveysyhteistyö, jolla tarkoitetaan työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä. Työterveyshuoltolaki ohjaa yhteistyötä ja toimintaa.
Työpaikkaselvityskäynti – tps
Työpaikkaselvitys on työterveystoiminnan perusta. Sillä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaarojen ja haittojen sekä kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle. Lisäksi työpaikkaselvityksellä kartoitetaan työn voimavaratekijöitä. Selvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla.
Työpaikkaselvityskäynnistä laaditaan yhteinen työpaikkaselvitysraportti, jossa otetaan kantaa työpaikan riskeihin ja arvioidaan niiden terveydellistä merkitystä. Työpaikkaselvityksen perusteella määritellään lakisääteisten terveystarkastusten tarve.
Toimintasuunnitelma – tosu
Toimintasuunnitelma on työterveyden ja työnantajan yhteinen näkemys siitä, miten yhteistyössä työterveyden, työnantajan ja työntekijöiden kanssa edistetään työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa ja työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen. Kela maksaa korvauksia toimintasuunnitelman sisällön perusteella. Suunnitelma laaditaan yleensä 3-5 vuoden jaksolle ja tarkistetaan vuosittain.
Case Caverion
Caverion Työhyvinvointiyksiköllä on aluehallintoviraston (AVI) lupa terveyspalveluiden tuottamiseen. Yksikkö tarjoaa työhyvinvoinnin, työterveyden ja työkyvyn palvelut Caverionin henkilöstölle.
Työhyvinvointiyksikkö suunnittelee ja kehittää ratkaisuja caverionilaisten työhyvinvoinnin edistämiseen.
Työhyvinvointiyksikössä toimivat työterveyshoitajat työskentelevät työhyvinvoinnin, työkykyriskien hallinnan ja työterveyden asiantuntijoina ja kehittävät työterveyspalvelujen toimintamalleja sekä varmistavat toimivat yhteistyökäytännöt. Työhyvinvointiyksikkö ohjaa työkykyjohtamisen toimintaa suunnitelmallisesti tavoitteena työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen.
Caverionin Työterveyden toimintasuunnitelman päätavoitteena on vaikuttavaa työterveysyhteistyötä työterveyden, työpaikan, yksilön, esimiehen ja Työhyvinvointiyksikön kesken.
Paikallinen nimetty työterveyshoitaja mm. vastaa toimintasuunnitelman toteutumisesta ja aktiivisesta yhteydenpidosta Caverionin paikallisen yksikön ja Työhyvinvointiyksikön kanssa sekä
tukee esimiehiä työkykyjohtamisessa ja syventää näin työterveysyhteistyötä.
Caverion työllistää Suomessa valtakunnallisesti noin 5000 henkilöä. Caverionin Työhyvinvointiyksikkö tekee yhteistyötä noin 50 työterveystiimin kanssa ympäri Suomea.
Caverionin Työhyvinvointiyksikkö Kaisa Vilhula, Sanna Makkonen, Nina Sulonen ja Anne Hautamäki
Työterveyshuollossa toimitaan moniammatillisesti
Työterveyshuollossa toimii useita työterveyden ammattilaisia, jotka toteuttavat työterveysyhteistyötä ja tukevat työpaikkaa toiminnallaan. Työterveysyhteistyön ytimessä toimivat työpaikalle nimetyt työterveyshuollon vastuuhenkilöt. He muodostavat asiakkuuden ydintiimin, joka tavallisesti koostuu työterveyslääkäristä, työterveyshoitajasta, työfysioterapeutista ja työterveyspsykologista.
Kuka voi toimia työterveyshuollon ammattihenkilönä?
Työterveyshuollossa toimitaan moniammatillisissa tiimeissä. Ammattihenkilöitä ovat lain mukaan työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla terveydenhoitajalla on oltava terveydenhoitajan pätevyys ja lisäksi vähintään 15 opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus. Koulutus pitää hankkia kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.
Työterveyshuollon asiantuntijoina toimivat työfysioterapeutti ja työpsykologi. Myös heiltä edellytetään samaa 15 opintopisteen työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta.
Lisäksi moniammatillisia tiimejä täydentävät asiantuntijoina työhygienian, sosiaalialan, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian ja liikunnan alan ammattilaisia. Heiltä edellytetään vähintään kahden opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus.
Työterveyshoitajan ydinosaaminen
Työpaikkaselvitykset
Toiminnan suunnittelu ja arviointi työterveysyhteistyössä
• Työterveysyhteistyön vaikuttavuuden arviointi
• Työkyvyn ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen liittyvä osaaminen
• Terveystarkastuskäytännöt sekä työterveyssuunnitelman laatiminen asiakkaalle
• Työkyvyn arviointi ja työkyvyttömyyden ehkäisy työpaikoilla
• Ohjaus ja neuvonta yksilöille sekä ryhmille
• Ensiapuvalmiuteen liittyvä neuvonta
• Yleissairaanhoidollinen osaaminen; työkyvyttömyyden arviointi ja hoidon tarpeen arvointi, hoitajan vastaanottotoiminta
Esimerkki työterveyshoitajan viikosta
Urakehitys – Miten tulin työterveyshuoltoon ja miten työ on muuttunut?
Valmistuin terveydenhoitajaksi vuonna 2008 ja jo työterveyshuollon harjoittelujakson aikana kiinnostukseni työterveyshoitajan työhön heräsi. Onnekseni pääsin heti valmistumisen jälkeen kokeilemaan työterveyshoitajan työtä ja minut valittiin työterveyshuollon erikoistumisopintoihin. En ole päivääkään katunut valintaani.
Työterveyshoitajan työ – kuten koko työterveyshuolto – on jatkuvassa muutoksessa ja parasta työssä onkin jatkuvat oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet. Olenkin itse opiskellut työn ohella ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi sekä työkykykoordinaattoriksi, ja päivittäin työssäni pääsen hyödyntämään omaa ammattitaitoani erilaisten yksilöiden ja yritysten tukemisessa. Tässä työssä ei ikinä tule tunnetta, että on valmis tai ettei enempää voisi kehittyä. Tämä pitää omaa motivaatiotani yllä ja auttaa jaksamaan kiihtyvän työelämän tahdissa.
Työterveyshuolto on muuttunut tähänastisen työurani aikana ja se näkyy etenkin siinä, että yritykset odottavat työterveyshuollon toimilta vaikuttavuutta ja kustannustehokasta toimintaa sekä toivovat työterveyshuollon näkyvyyttä työpaikoilla ja tiiviimpää yhteistyötä johdon kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ikäryhmätarkastuksista luopumista ja siirtymistä kohdennettuihin toimiin niille, joilla on työkyvyn heikentymisen uhka lähivuosina tai työkyky jo heikentynyt. Itse näen muutoksen positiivisena, sillä näillä toimilla voimme hyödyntää työkyvyn tukitoimia jo varhaisessa vaiheessa ja suunnata toimet tukea tarvitseville. Yhteistyön lisääntyminen taas tarkoittaa parempaa yrityksen tuntemista ja sen myötä voimme paremmin vastata yritysten tarpeisiin ja tämä taas lisää toivottua vaikuttavuutta.
Ammatillinen täydennyskoulutus – osaamisen kehittäminen
Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus ylläpitää omaa osaamistaan ja työnantajan huolehtia työntekijöiden täydennyskoulutuksesta. STM linjaa työterveyshuollon täydennyskoulutuksesta. Työterveyshuollossa toimivien terveydenhoitajien tulisi osallistua täydennyskoulutukseen keskimäärin seitsemän päivää vuodessa. Liitto järjestää vuosittain Työterveyshoitaja -luentopäivät ja muuta ammatillista koulutusta. Vuonna 2020 käynnisttiin mentorointi-ohjelma.
Uudistuva työterveyshuolto
Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, johtaa ja kehittää työterveyshuollon lainsäädäntöä. https://stm.fi/tyoterveyshuolto
Kela toteuttaa ja kehittää työterveyshuollon korvausjärjestelmää yhteistyössä STM:n ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Suomen Työterveyshoitajaliitto ry vaikuttaa edustajiensa kautta yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen alaisena toimivan Työterveyshuoltofoorumin kanssa sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa neuvottelukunnissa työterveyshuollon kehittämiseksi.
Työterveyshuolto digitalisoituu
Työterveyshuollossa voidaan antaa palveluja myös digitaalisesti. Työterveyshuollon ehkäiseviä etäpalveluja voidaan hyödyntää etenkin silloin, kun työterveyshuollon ammattilainen ja työterveyshuollon asiakas ovat eri paikassa. Työterveyshuollon neuvottelukunta on hyväksynyt ohjeen siitä, miten ja millä kriteereillä ehkäiseviä etäpalveluja työterveyshuollossa voidaan antaa.
Esimerkkejä muista digitaalisista palveluista: sähköiset esitietokyselyt terveystarkastuksiin ja työpaikkakyselyihin, oirearviot, etävastaanotot, sähköiset ajanvaraukset, KanTa.fi ja sähköiset reseptit. Työterveysyhteistyön sähköiset palaverit työterveysneuvottelu tai verkostopalaveri.
Liitto on kumppanisi työuralla
Jäsenenä saat liitosta tukea työuran aikana erilaisissa tilanteissa (kuten työnhaussa, työttömänä, lomautuksen aikana, tai perhevapaalle jäädessä). Oma liitto on työelämän olkapää, johon voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, jos tarvitset apua uuden työsopimuksen sisällön tarkistamisessa tai oikean palkkatoiveen määrittelemisessä. Tarjoamme ammatillisen verkoston, pidämme sinut ajan tasalla työterveyshuollon asioista ja liiton jäsenenä pääset veloituksetta Suomen johtavan virtuaalivalmentajan kattavaan Uraportaaliin. Uraportaalissa sinulle on tarjolla mm laaja itseopiskeluvideota sisältävä videokirjasto työelämään liittyvistä tärkeistä aiheista. Olitpa sitten työnhaussa, pohdit vapaa-aikasi ja työn yhteensovittamista tai oman hyvinvointi parantamista, saat apua uravalmentajien, hyvinvoinnin ammattilaisten ja psykologien toteuttamista videoista. Edellä mainittujen lisäksi lukuisat rahanarvoiset jäsenedut tukevat sitä että jaksat ja viihdyt myös vapaa-ajalla.
Sosiaali- ja terveysministeriöohjaa, johtaa ja kehittää työterveyshuollon lainsäädäntöä
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa parantaakseen työelämää.
Aluehallintovirasto valvoo työterveyshuollon järjestämistä ja työsuojelulain toteutumista
Työturvallisuuskeskus tarjoaa tietoa, koulutusta ja välineitä turvallisten ja terveellisten työolojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii väestön terveyttä ja hyvinvointia, myös työterveyden osalta
Työeläkevakuuttajat (Eläkeyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja KEVA) myöntävät työntekijöille ammatillista kuntoutusta ja tarvittaessa työkyvyttömyyseläkkeen.
Suomen Työterveyshoitajaliitto ry
Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125), 00100 Helsinki
