Tervetuloa työterveyshuoltoon

Työterveyshuolto pähkinänkuoressa

Työterveyshuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltojärjestelmää, jonka tehtävänä on työkyvyn tukeminen.

Työterveyshuollon tavoitteena on mm.:

työntekijöiden työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus
työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen työuran eri vaiheissa
työyhteisöjen toiminnan tukeminen

Työterveyshuollon järjestäminen

Työnantaja voi hankkia työterveyshuollon palvelut ulkopuoliselta palveluntuottajalta tai järjestää palvelunsa joko itse tai yhdessä toisen työnantajan kanssa. Työnantaja solmii palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen ja kuvaa siinä työterveyshuollon järjestämisen laajuuden. Työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen kaikille työntekijöille on työnantajan vastuulla.

Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työpaikan olosuhteet, työ sekä siihen liittyvät muutokset edellyttävät. Työterveyspalveluja järjestäessä työnantajan on toimittava yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, ja työntekijöillä on oikeus tehdä työterveyspalveluja koskevia ehdotuksia. Myös muutokset työterveyspalveluissa tulisi käsitellä vastaavalla tavalla yhdessä työntekijöiden kanssa. Työterveyspalvelujen tulee olla järjestetty työntekijöille tasapuolisesti, asettamatta työntekijäryhmiä eri asemaan. Palvelujen tulee olla työntekijöille maksuttomia.

Työterveyshuoltoa säätelevät lait ja asetukset

Lisätietoa työterveyshuollosta ja sen järjestämisestä

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, johtaa ja kehittää työterveyshuollon lainsäädäntöä
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa parantaakseen työelämää
Aluehallintovirasto valvoo työterveyshuollon järjestämistä ja työsuojelulain toteutumista
Työturvallisuuskeskus tarjoaa tietoa, koulutusta ja välineitä turvallisten ja terveellisten työolojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii väestön terveyttä ja hyvinvointia, myös työterveyden osalta
Työeläkevakuuttajat (eläkeyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja KEVA) myöntävät työntekijöille ammatillista kuntoutusta ja tarvittaessa työkyvyttömyyseläkkeen

Tervetuloa mukaan työterveyden
ammattilaisten omaan liittoon!

Kiinnostaako sinua työura työikäisten asiakkaiden parissa? Oletko yhteistyötaitoinen, nopeasti uutta omaksuva ja utelias ratkaisuhakuinen persoona, joka suhtautuu elinikäiseen oppimiseen positiivisesti? Pidätkö yksilöasiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin annettavaa ohjausta sydämenasianasi? Kiinnostaako sinua organisaatioiden kehittämistoiminta ja verkostoyhteistyö?

Onko toiminnan tavoitteellisuus sekä vaikuttavuus ja sen osoittaminen sinulle tärkeitä periaatteita? Koetko asiakkuuksien ja asiantuntijoiden kanssa työskentelemisen luontevana?

Onneksi olkoon! Voit olla mitä todennäköisimmin tuleva työterveyshoitaja. Työterveyshoitajien yhteisössä odotamme jo sinua riveihimme innolla. Voit liittyä jäseneksi terveydenhoitajaopiskelijana. Tsemppiä sinulle! Toivottavasti nähdään pian! Opiskelijajäsenyys on ilmainen.

Suomen Työterveyshoitajaliitto

Työterveyden, työhyvinvoinnin ja työkyvyn asiantuntijoiden asialla jo vuodesta 1948

Työterveyshuollon rahoitus ja korvaukset

Työterveyshuolto rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla sairausvakuutusmaksuilla. Sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta maksetaan työterveyshuollon korvaukset sekä sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat ja kuntoutusrahat.

Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan

Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannuksaet, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista sekä työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.

Korvausluokkaan II kuuluvat ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Työterveysyhteistyö

Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoimintaa työterveyshuoltolain tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vastuullisesti toimiva työpaikka edistää oma-aloitteisesti työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Työnantajan ja työntekijän edellytetään toimivan yhteistoiminnassa työturvallisuuden edistämiseksi työpaikalla. Näihin lähtökohtiin pohjautuu toimiva työterveysyhteistyö, jolla tarkoitetaan työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä. Yhteistyötä ohjaa työterveyshuoltolaki.

Laadukas työterveysyhteistyö pohjautuu hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta edellyttää työterveyshuollon sisällön osaamista, jota on tarpeen ylläpitää ja päivittää.

Työterveyshuoltotoiminnan tavoitteet asetetaan työterveysyhteistyössä asiakasyritysten kanssa heidän tarpeidensa pohjalta. Työterveyshuollon vaikuttavuus syntyy, kun asetetut tavoitteet saavutetaan. Työterveyshoitajan työssä tämän toteutuminen edellyttää mahdollisuutta perehtyä riittävästi asiakkaan tarpeisiin.

Nykyään asiakkaat edellyttävät entistä vaikuttavampaa työterveysyhteistyötä ja ennakoivia suosituksia. Strateginen kumppanuus työkykyasioissa sekä yksilö- että organisaatiotasolla edellyttää tiedolla johtamista ja syväluotaavaa asiantuntemusta.

Työpaikkaselvitys

Työpaikkaselvitys on työterveystoiminnan perusta. Sillä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaarojen ja haittojen sekä kuormitustekijöiden terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle. Lisäksi työpaikkaselvityksellä kartoitetaan työn voimavaratekijöitä. Selvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla.

Työpaikkaselvityskäynnistä laaditaan yhteinen työpaikkaselvitysraportti, jossa otetaan kantaa työpaikan riskeihin ja arvioidaan niiden terveydellistä merkitystä. Työpaikkaselvityksen perusteella määritellään lakisääteisten terveystarkastusten tarve.

Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma on työterveyden ja työnantajan yhteinen näkemys siitä, miten yhteistyössä työterveyden, työnantajan ja työntekijöiden kesken edistetään työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen. Kela maksaa korvauksia toimintasuunnitelman sisällön perusteella. Suunnitelma laaditaan yleensä 3-5 vuoden jaksolle ja tarkistetaan vuosittain.

Työterveyshuollossa toimitaan moniammatillisesti

Työterveyshuollossa toimii useita työterveyden ammattilaisia, jotka toteuttavat työterveysyhteistyötä ja tukevat työpaikkaa toiminnallaan. Työterveysyhteistyön ytimessä toimivat työpaikalle nimetyt työterveyshuollon vastuuhenkilöt. He muodostavat asiakkuuden ydintiimin, joka tavallisesti koostuu työterveyslääkäristä, työterveyshoitajasta, työfysioterapeutista ja työterveyspsykologista.

Kuka voi toimia työterveyshuollon ammattihenkilönä?

Työterveyshoitaja on työterveyshuollon ammattihenkilö, joka on suorittanut terveydenhoitajan tutkinnon ja vähintään 15 opintopisteen laajuisen työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen. Pätevöittävä koulutus täytyy suorittaa kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin. (VnA 708/2013).

Työterveyshuollon asiantuntijana toimii työterveyspsykologi, jolta edellytetään samaa 15 opintopisteen työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta.

Moniammatillisia tiimejä täydentävät lisäksi työhygienian, sosiaalialan, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian ja liikunnan alan ammattilaisia. Heiltä edellytetään vähintään kahden opintopisteen laajuista työterveyshuollon koulutusta.

Työterveyshoitajan ydinosaaminen

Moniammatillisesti toteutettavan työterveysyhteistyön koordinoiminen on työterveyshoitajan keskeinen tehtävä.

Työterveysyhteistyön toiminnan suunnitteluun ja arviointiin kuuluu:

työterveysyhteistyön vaikuttavuuden arviointi
työkyvyn ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen liittyvä osaaminen
terveystarkastuskäytännöt sekä työterveyssuunnitelman laatiminen asiakkaalle
työkyvyn arviointi ja työkyvyttömyyden ehkäisy työpaikoilla
ohjaus ja neuvonta yksilöille ja ryhmille
ensiapuvalmiuteen liittyvä neuvonta
yleissairaanhoidollinen osaaminen: työkyvyttömyyden ja hoidon tarpeen arviointi sekä hoitajan vastaanottotoiminta

Urakehitys — miten tulin työterveyshuoltoon
ja miten työ on muuttunut?

Valmistuin terveydenhoitajaksi vuonna 2008 ja jo työterveyshuollon harjoittelujakson aikana kiinnostukseni työterveyshoitajan työhön heräsi. Onnekseni pääsin heti valmistumisen jälkeen kokeilemaan työterveyshoitajan työtä ja minut valittiin työterveyshuollon erikoistumisopintoihin. En ole päivääkään katunut valintaani.

Työterveyshoitajan työ – kuten koko työterveyshuolto – on jatkuvassa muutoksessa ja parasta työssä onkin jatkuvat oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet. Olenkin itse opiskellut työn ohella ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi, työkykykoordinaattoriksi sekä terveyden edistämisen yamk-tutkinnon. Pääsen päivittäin työssäni hyödyntämään omaa ammattitaitoani erilaisten yksilöiden ja yritysten tukemisessa. Tässä työssä ei ikinä tule tunnetta, että on valmis tai ettei enempää voisi kehittyä. Tämä pitää omaa motivaatiotani yllä ja auttaa jaksamaan kiihtyvän työelämän tahdissa.

Tällä hetkellä käynnissä oleva työelämän muutos heijastuu suoraan myös työterveyshuoltoon. Muutos näkyy etenkin siinä, että jatkuvaa oppimista tarvitaan muun muassa digitalisaation lisääntyessä. Meiltä vaaditaan myös resilienssiä eli kykyä selviytyä toimintakykyisenä läpi kriisien ja kuormittavien tilanteiden. Tämän lisäksi yritykset odottavat työterveyshuollon toimilta vaikuttavuutta ja kustannustehokasta toimintaa sekä toivovat työterveyshuollon näkyvyyttä työpaikoilla ja tiiviimpää yhteistyötä johdon kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ikäryhmätarkastuksista luopumista ja siirtymistä kohdennettuihin toimiin heille, joilla on työkyvyn heikentymisen uhka lähivuosina tai työkyky on jo heikentynyt.

Itse näen työyhteisötyön lisääntymisen ja kohdennettujen toimien muutoksen positiivisena, sillä näillä keinoilla voimme hyödyntää työkyvyn tukitoimia jo varhaisessa vaiheessa ja suunnata toimet tukea tarvitseville. Yhteistyön lisääntyminen taas tarkoittaa parempaa yrityksen tuntemista ja sen myötä voimme paremmin vastata yritysten tarpeisiin ja tämä taas lisää toivottua vaikuttavuutta.

Tytti Puolakka

Työterveyshoitaja yamk, työnohjaaja

Ammatillinen täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen

Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus ylläpitää omaa osaamistaan. Työnantajan puolestaan tulee huolehtia työntekijöiden täydennyskoulutuksesta. Työterveyshuollossa toimivien terveydenhoitajien tulisi osallistua täydennyskoulutukseen keskimäärin seitsemän päivää vuodessa. Työterveyshuollon täydennyskoulutuksesta linjaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry järjestää vuosittain Työterveyshoitaja -päivät sekä muuta ammatillista koulutusta. Lisäksi saatavilla on mentorointiohjelma.

Uudistuva työterveyshuolto

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, johtaa ja kehittää työterveyshuollon lainsäädäntöä. Kela puolestaan toteuttaa ja kehittää työterveyshuollon korvausjärjestelmää yhteistyössä STM:n ja työmarkkinaosapuolten

kanssa. Suomen Työterveyshoitajaliitto tekee yhteistyötä Kelan alaisuudessa toimivan Työterveyshuoltofoorumin kanssa ja on mukana STM:n asettamassa neuvottelukunnassa työterveyshuollon kehittämiseksi.

Työterveyshuollon etäpalvelut

Työterveyshuollon palveluja annetaan myös etänä. Ehkäisevät etäpalvelut ovat käytännöllisiä etenkin silloin, kun työterveyshuollon ja asiakkaan välillä on pitempi välimatka. Muita tarjottavia etäpalveluita voivat olla esimerkiksi etävastaanotto, oirearviot, ajanvaraukset, sähköiset reseptit, terveystarkastusten ja työpaikkakyselyiden esitietokyselyt sekä Kanta.fi. Myös työterveysyhteistyöhön liittyvät palaverit voidaan hoitaa etänä.

Työterveyshuollon neuvottelukunnan ohje työterveyshuollon etäpalveluista löytyy STM:n sivuilta. →

Työterveyshoitajaliitto on kumppanisi jo opinnoista alkaen ja koko työurasi ajan

Jäsenenä saat Työterveyshoitajaliitolta tukea jo opiskelusi aikana ja koko työuran ajan erilaisissa tilanteissa. Oma liitto on työelämän olkapää, johon voit tukeutua esimerkiksi silloin, kun tarvitset apua työnhaussa, perhevapaalle jäädessä, uuden työsopimuksen sisällön tarkistamisessa tai oikean palkkatoiveen määrittelemisessä.

Tarjoamme ammatillisen verkoston ja pidämme sinut ajan tasalla työterveyshuollon asioista. Liiton jäsenenä pääset myös veloituksetta Suomen johtavan virtuaalivalmentajan kattavaan Uraportaaliin, jossa on tarjolla muun muassa laaja kirjasto erilaisia itseopiskeluvideoita. Olitpa sitten työnhaussa tai pohdit vapaa-ajan ja työn yhteensovittamista tai oman hyvinvointisi parantamista, saat apua uravalmentajien, hyvinvoinnin ammattilaisten ja psykologien toteuttamista videoista.

Jäsenenä voit myös hakea mukaan mentoriohjelmaamme, jossa kokeneemmat ammattilaiset opastavat opiskelijoita, vastavalmistuneita tai uusiin tehtäviin siirtyneitä.

Liity omiesi joukkoon!

Suomen Työterveyshoitajaliiton jäseneksi voit liittyä, jos olet terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai sitä läheisesti sivuavassa toimessa työterveyshuollossa. Opiskelijajäseneksi voit liittyä, jos olet terveydenhoitajaopiskelija ja suunnittelet työuraa työterveyshuollossa.

Suomen Työterveyshoitajaliiton jäsenyydestä hyödyt sekä työssä että vapaalla. Pohdimme kanssasi urapolun askelia ja ratkomme ongelmia. Työsuhdeneuvonnan, työttömyyskassan ja muiden ”liittojen tavallisten palveluiden” lisäksi saat käyttöösi runsaasti rahanarvoisia jäsenetuja aina vapaa-ajan virikkeistä vakuutuspalveluihin asti.

Kaikki jäsenetumme löydät täältä →

Jäsenmaksut

Jäsenmaksun suuruus riippuu jäsenen säännöllisen viikoittaisen työajan pituudesta. Vuonna 2024 jäsenmaksu on 33 €/kk (19 viikkotuntia tai enemmän) tai 20 €/kk (alle 19 viikkotyötuntia). Opiskelijoille (ensimmäinen terveydenhuoltoalan tutkinto) jäsenyys on ilmainen.

Täytä jäsenhakemus täällä! →