Sata kilometriä Vantaanjokea

Vantaanjoki on noin sata kilometriä pitkä joki, joka saa alkunsa Hausjärveltä. Joki virtaa seitsemän kunnan alueella laskien Helsingin kohdalta Suomenlahteen.

Joki lukeutuu merkittävimpiin Suomenlahteen laskeviin meritaimenjokiin. Vedenlaadun paraneminen ja koskikunnostukset ovat luoneet hyvät edellytykset sekä kalastukselle että  kalakantojen kasvulle. Lohi ja meritaimen lisääntyvät Vantaanjoessa luontaisesti ja vaelluskaloilla on nykyään mahdollisuus nousta pääuomaa pitkin joen latvoille asti. Lisäksi vesistöalueella on useita erityiskalastuskohteita, joihin istutetaan arvokalaa.

Vantaanjoen suurin sivujoki on 65 km pitkä Keravanjoki. Joen alaosassa sijaitseviin Kirkonkylänkoskeen ja Tikkurilankoskeen (näillä alueilla kalastus on kielletty) on rakennettu kalaportaat, joita pitkin lohi ja meritaimen pystyvät nousemaan jokea ylös aina Haarajoen padolle Järvenpäähän asti.

Millaisia kalastuskohteita?

Vantaanjoki on luonnostaan savisamea, mutta joen keskivaiheilta latvoille vesi voi olla kesäisin kirkastakin. Joen latvaosalla Riihimäen Käräjäkoskella kalastus on lähes purokalastusta. Alavirtaan joen leveys ja virtaama kasvavat, ja kalastuspaikat suurenevat pituudeltaan ja leveydeltään. Joen keskivaiheilla (Hyvinkää-Nurmijärvi) on useita luonnostaan hyvin vehreitä  ja lehtomaisia kalastuskohteita. Näillä paikoilla voi kalastaa päivän näkemättä muita kalamiehiä. Kalastuskohteilla on vapaasti käytössä olevia nuotiopaikkoja. 

Pääkaupunkiseudulla Vantaanjoki on helposti saavutettavissa. Kalastuskohteiden välimatkat ovat lyhyet ja osaan pääsee vaivatta myös julkisella liikenteellä. Vaikka ollaan keskellä suuria asutuskeskuksia, urbaanista sijainnista huolimatta joella voi kokea olevansa lähellä luontoa.

Suosituimmat kalastuskohteet

• Vanhankaupunginkoski ja suvanto
• Vantaankoski
• Pitkäkoski
• Nukarinkoski

Saaliskalat

Vantaanjoen vesistöalueelle myydään vuosittain yli 6 000 kalastuslupaa ja kalasaalista saadaan yli 20 000 kiloa. Tavoitelluin saalis on taimen ja yleisimpiä saaliskaloja ovat kirjolohi, hauki ja ahven. Saaliiksi saattaa saada myös esimerkiksi lohta, harjusta ja erilaisia särkikaloja.

Lue lisää: www.vantaanjoki.fi

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry perustettiin keväällä 1963, kun Vantaanjoen varren kunnat ja teollisuuslaitokset päättivät vapaaehtoisesti lähteä torjumaan joen huolestuttavaa saastumista. Viiden vuosikymmenen aikana veden laatu Vantaanjoessa ja sen sivuhaaroissa on selvästi parantunut, mutta tehtävää riittää edelleen. Merkittävien virkistyskäyttöarvojensa lisäksi Vantaanjoki on tärkeässä asemassa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varavesijärjestelmänä ja toimii raakavesilähteenä silloin kun Päijänne-tunneli ei ole käytössä.

Vesiensuojeluyhdistyksen nykyinen toiminta-alue on Vantaanjoen vesistöalue Riihimäeltä Helsingin merialueelle.

Vesiensuojeluyhdistyksen tehtäviin kuuluu

• vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun edistäminen
• vesistön virkistyskäytön kehittäminen
• veden laadun yhteistarkkailu
• jätevedenpuhdistamoiden tarkkailu ja käytön neuvonta
• vesistön yleisen tilan ja hajakuormituksen vaikutusten seuranta 
• pohjavesiasiat
• erillisiä projekteja vesistön tilan parantamiseksi
• valistusta ja neuvontaa
• tilaustutkimuksia jäsenistölle

Lisätietoa yhdistyksestä: www.vantaanjoki.fi   

Vantaanjoen Jokitalkkari

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkari-hanke alkoi vuonna 2014. Jokitalkkari-hankkeessa kehitetään Vantaanjoen virkistyskäyttöä ja parannetaan lohikalojen elinolosuhteita Vantaanjoessa.

Jokitalkkari työskentelee koko Vantaanjoen vesistöalueella. Jokitalkkarin työ on konkreettista kalataloudellista työtä, johon kuuluu muun muassa lohikalojen lisääntymisalueiden inventointi, tutkiminen ja huolto. 

Jokitalkkari toimii päivittäisessä työssään jokivarren alueella silminä ja korvina tehden havaintoja joen tilanteesta ja pitäen tarpeen mukaan yhteyttä eri yhteistyötahoihin. 

Vuosien 2014–2018 aikana VHVSY ry:n Jokitalkkarit ovat tarkasteet kalastuslupia yhteensä 1873 kpl.

Lue lisää:

www.vantaanjoki.fi

Kalastuksen valvonta

Kalastuksen lupamaksuilla kehitetään Vantaanjoen kalastusolosuhteita. Varat käytetään muun muassa kalojen istutukseen, kalastuksen valvontaan, virkistyspaikkojen ylläpitoon, lasten ja nuorten kalastustoiminnan ohjaamiseen sekä erilaisten tapahtumapäivien järjestämiseen. 

Kalastussääntöjen rikkominen on rangaistavaa ja luvattomista kalastajista tehdään aina tutkintapyyntö poliisille. Muista hoitaa aina luvat kuntoon ennen kalalle menoa.

Kalastusmaksut

Vantaanjoki on vaelluskalavesistö. Siksi sen koski- ja virta-alueilla kalastamiseen tarvitaan valtion kalastonhoitomaksun lisäksi paikallinen kalastuslupa. Toisin sanoen jokaisella koskilla kalastavalla 18-64 vuotiaalla kalastajalla tulee olla 2 voimassa olevaa kalastuslupaa.

Paikallisen kalastusluvan voit ostaa kalastuskohteiden luvanmyyntipaikoista, joiden tiedot löydät tästä esitteestä.

Kalastonhoitomaksun voit ostaa netistä: www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/kalastonhoitomaksu.html, puhelimitse arkisin klo 8-16 (020 69 2424) tai R-kioskeilta.

Kalastuslaki

1.1.2016 voimaan tulleen kalastuslain ja asetuksen vaikutus Vantaanjoen kalastukseen

Valtion kalastuksenhoitomaksu muuttuu kalastonhoitomaksuksi: voit maksaa maksun Metsähallituksen Eräluvat.fi sivustolla, tai ostaa sen R-kioskilta.

Asetus uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvosta

17.5.2019 voimaan tulleessa kalastuslain asetuksessa on määritelty korvausarvot taantuneille ja uhanalaisille kalalajeille. Asetuksen mukaisesti, mikäli kalastajalta takavarikoidaan saaliina kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä kalastuslaissa mainittujen taantuneiden ja uhanalaisien kalalajien edustajia, tuomitaan hänet korvaamaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka rikoksen tai rikkomuksen kohteena olevalla kalalla on lajinsa edustajana.

Alla on poimittuna Kalastuslain asetuksen 614/2019 1 §:stä pykälän listauksesta Vantaanjoella tavattavien taantuneiden ja uhanalaisien kalalajien korvaussummat.

• Taimen meressä ja mereen laskevassa joessa 3 260 euroa
• rasvaeväleikattu taimen meressä ja mereen laskevassa joessa 390 euroa
• Itämeren lohi meressä ja sisävesissä 3 470 euroa
• rasvaeväleikattu Itämeren lohi meressä ja sisävesissä 170 euroa
• ankerias 3 510 euroa
• harjus sisävesissä leveyspiirin 67 astetta pohjoista leveyttä eteläpuolella 300 euroa
• jokirapu 50 euroa

• Kooltaan alle 25 senttimetrin pituisen kalan arvo on kymmenen prosenttia vastaavalle 1 §:ssä määritetylle yksikölle mainitussa pykälässä säädetystä arvosta.

  Nahkiaisen ja jokiravun kaikkien yksilöiden arvo on kuitenkin 1 §:ssä säädetty.

Kalastaja tuomitaan maksamaan korvaussumman mukaisen menettämisseuraamuksen valtiolle, mikäli saaliiksi otettu kala on pyydetty kiellettynä aikana, lajikohtaisena rauhoitusaikana, kieletyllä pyyntitavalla, kielletyltä alueelta, ilman voimassaolevaa kalastuslupaa, saaliiksi otettu kala on alamittainen tai kokonaan rauhoitettu.

Rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu

• Vähintään vuoden ikäisinä istutettavien taimenten ja lohien rasvaevä leikataan: leikattu rasvaevä on merkki istutuksesta peräisin olevasta kalasta.
• Lohi ja istutettu taimen ovat kokonaan rauhoitettuja 1.9. – 30.11. (syyskuun alusta marraskuun loppuun)
• Harjus on rauhoitettu 1.4. -31.5. (huhtikuun alusta toukokuun loppuun)
• Siika on rauhoitettu 1.9. – 30.11. (syyskuun alusta marraskuun loppuun)
• Kalastusasetuksessa vapaa-ajankalastajan lohisaalis on rajoitettu 2 loheen vuorokaudessa. Vantaanjoen koskilla on käytössä kalastusasetusta tiukempi rajoitus, 2 lohikalaa/vrk.
• Purossa tai lammessa, johon ei ole (ylös)vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, pyydystetty taimen ei ole rauhoitettu, ja sillä on 45 cm:n ylämitta.
• Vantaanjoki on vaelluskalavesistö, jonka koski- ja virta-alueilla tapahtuvaan viehekalastukseen tarvitaan valtion kalastonhoitomaksun lisäksi paikallinen  kalastuslupa. Toisin sanoen jokaisella koskialueella kalastavalla 18-64 vuotiaalla kalastajalla tulee olla 2 voimassa olevaa kalastuslupaa.

Alamitat:

Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. Alamitoissa voi olla kalastuskohdekohtaisia tiukennuksia, joten tarkista alamitta aina kalastuskohteen säännöistä.

• Rasvaeväleikatun eli istutetun taimenen alamitta on vähintään 50 cm. ELY-keskuksen on mahdollista tehdä enintään 20 % muutos alamittaan (50 cm +20 %=60 cm)
• Lohi vähintään 60 cm. ELY-keskuksen on mahdollista tehdä enintään 20 % muutos alamittaan (60 – 72 cm)
• Harjus vähintään 35 cm. ELY-keskuksen on mahdollista tehdä enintään 20 % muutos alamittaan (35 – 42 cm) 
• Kuha vähintään 42 cm. ELY-keskuksen on mahdollista tehdä enintään 20 % muutos alamittaan (42-50 cm)

Käräjäkoski, Riihimäki

Monivuotisten kunnostustöiden tuloksena Käräjäkoskenalueesta on muodostunut yksi Vantaanjoen merkittävimmistä taimenen poikastuotantoalueista. Koska pienehkö luonnontaimen on hyvin todennäköinen sivusaalis kirjolohenpyytäjälle, pitää tähän varautua käyttämällä väkäsettömiä koukkuja tai puristamalla koukun väkäset kasaan niin perhoista kuin muistakin vieheistä. Alamittaiset taimenet tulee vapauttaa välittömästi ja hellävaraisesti märin käsin. Satunnaiset mitan täyttävät taimenet ovat todennäköisesti erittäin arvokkaita merestä nousseita kaloja, jotka valistunut kalamies luonnollisesti myös vapauttaa hetken ihasteltuaan.

Luvalla voi kalastaa myös Käräjäkoskelta alavirtaan läpi Peltosaaren asuinalueen aina rautatien alapuolelle asti. Tämä hitaasti virtaava jokiosuus tarjoaa usein miellyttäviä yllätyksiä kookkaiden kirjolohien muodossa. Silloin tällöin saattaa vieheeseen tarttua myös harjuksia, joista suurimmat voivat olla yli 40-senttisiä. Kun liikkuu alavirtaan joen oikeanpuoleista rantaa voi kulkea ketään häiritsemättä, vaikka alueen alarajalle asti, jolloin kalastettavaa jokivartta kertyy nelisen kilometriä.

Vanhanmyllynkoski ja Kittelänkoski, Hyvinkää

Hyvinkään alueella kalastajia houkuttelevat rauhallinen Vanhanmyllynkoski ja erämainen Kittelänkoski. Kirjolohet ja harjukset tarjoavat varteenotettavan vastuksen kalastajalle. Alueella tavataan myös luontaisesti taimenta.